sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Valitut palat

Pienen gallupin paikka. Viime postin kommenttien perusteella päätin et otetaan revanssi näiden huonojen pokauslinejen kokeilussa. Keksin tähän jotain muutamia ja voisitte vaik kommentoida mikä otetaan testiin. Tietenki jos teilt lukijoiltaki löytyy jotai huikeita ni voi jakaa.

"Paljon jääkarhu painaa?" -Niin paljon et jää meni rikki. Lähetään tälläsel ihan perinteisel liikkeelle.

"Oon yrittäjä. Yritän saada sulta." Klassinen vastaus mitä duunia tekee kyssäriin.

"Tykkäätsä juustoista?" Täs ei oo mitää pointtii ees. Tarkotus vaa hämmentää, joka voi kivasti rikkoo jään.

"Mitä sä haluut aamupalaks?" Enough said.

"Tsekkaa mun kelloo" *looks* "Joko mennää?"

"Voisinko olla sun tän illan tampooni" Täl saa aina, yleensä sen litsarin tai juomat naamalle.

"Ooks joku partiolainen ku saat mun teltan noi nopee pystyyn?"

"Pidättäisin pierua sun vuoksi." Ok, nyt alkaa menee vähä yli nää.

 "My dick, your face, waddaya say?"

"If you come with me waking up tomorrow is the second hardest thing you are gonna feel."

Sitku nää kaikki epäonnistuu ni voi vaa todeta "No, huomenaamun mä oon ainaki selvä mut sä oot edelleen ruma."










sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tissit

Noniin arvoisat lukijat. Oon tällä hetkellä Saksassa. On muuten uskomattoman paska maa. Sunnuntai ja mikään ei oo auki. Tietenki tää mesta mis ollaan on ihan ku suoraa jostai DDR:n ajoilta: tommosii rumii betonitaloi mitä löytää hesas kannelmäest. Onneks tää ei oo mikää hupireissu.

Ideoiden keksiminen on päivä päivält vaikeempaa.Valivali. Miten ois jos te lukijat vaik ehdottaisitte jotain toteuttamiskelposia tehtäviä? Vähän niinku totuus ja tehtävä tyyliin. Totuudetki käy, mut en lupaa vastaavani ihan todenmukasesti, vaikka kaikki tässä blogissa onki ollu täyttä asiaa eikä värikynää oo paljoa näkyny.

Täl viikolla mielen perukoita on kuitenki kutitellu tämmönen sinkun perusongelma. Yleensähän se menee niin, että kaikki sun frendit seurustelee. Tää seurustelu ja sen vaikutus sinkun elämään voidaan mun mielest jakaa aika helposti neljään vaiheeseen, joista kolme ekaa on täyttä paskaa.

Eka vaihe on yleensä se ku seurusteleva pariskunta on ollu vähä aikaa yhdessä. Usein tää sit johtaa siihen, et ne keskittyy toisiinsa. Tällöi turha toivookkaa et pystyisit tekemään mitään näiden kanssa, koska ne on vaan toistensa seurassa ja feidaa kaiken muun. Ihan vitun säälittävää. 

Toisessa vaiheessa suhde alkaa jo pikkasen vakiintua ja voit välillä saada sen pallo jalassa olevan kaveris jopa lähtemään johonki. Joo, ihan siistii. Mut se lähteminen tarkottaa sitä et saattaa juoda sen kaks olutta ja "sori mun pitää lähtee ku mennään NN vanhemmille huomen" tai "sori mun pitää lähtee ku NN laitto mulle viestii ja sil on tylsää". Täs vaihees ei voi toivoo mitään muuta ku raivoisaa eroa, että saa taas sen wingmanin messiin.

Kolmas vaihe on se, josta ei tiedä onko se hyvä vai huono. Siin on puolensa. Tällöin pariskunnan molemmat osapuolet voi saada liikkeelle kotisohvalta romanttisten komedioiden tai kivojen leipomisiltojen äärestä. Korostan, molemmat. Tällöin pitää kattoo niitä molempia koko ilta (siihen 23-24 asti kunnes väsy tulee) ja jos se frendin tyttis tai poikkis onki iha perseestä ni ei saatana. Entäs ne positiiviset puolet siis? Varsinki jos kaverilla on tyttöystävä ni tsäänssit voi olla siihen, että se tuo omia kavereitaan, joista kolmasosa on vitun ärsyttävii, kolmasosa seurustelee, kuudesosa on absolutistei ja kuudesosa EHKÄ sinkkuja tai epäselvässä parisuhteessa. 

Neljäs vaihe on mun mielest paras kuitenki. Silloin on oltu niin kauan yhdessä, että se toisen naama alkaa oksettaa ja mikä vaan tekosyy päästä siitä eroon ettei tarvii kuunnella sitä mäkätystä on hyvä syy lähteä kaverin luokse. Empiiristen kokemusten perusteella tämmösistä lähtökohdista tulevat frendit on parhaita wingmaneja. Ne ei vie saalista kovinkaan helposti mut kuitenki löytyy kokemusta naisista. Lima-Juho approves.

Kuvaa ette saa tänään, koska huomenna tulee taas jotain mun arvolle sopivampaa. Hang tight.



Teepala


Porschepala

Meniki näissä kuvissa hetki pitempään, koska Saksa on paska maa.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Elämä ilman sinivalaita

Sinivalaat on siistejä mörköi. Kelatkaa nyt tollast mötikkää joka voi olla pidempi ku avaruussukkula ja painaa monen ison lentskarin verran. Oon täs nyt intensiivisen tutkimuksen jälkee tullu siihe tuloksee, et haluisin seuraavassa elämässäni syntyy sinivalaaks.

Noi on aika yksinäisii otuksii ja varmaa pärjää ilman naarassinivalaitaki ni se sopis mulle kivasti. Sinivalas vaa chillais syvällä meressä, vetelis muutaman tonnin jotai pikkukaloja päiväs kitusiinsa ja heittäis läppää muille valaille, jotka on jossai 1000km päässä. Sitku sitä alkais vituttaa ni se vois vaa uida päin ihanmitävaa muuta kalaa eikä sille kävis mitää tai sit vaa huutelis 188 dB äänellään, jota ei hirveen monet pysty kuulee.

Nää taitaa myös olla kohtuu älykkäitä, kuten minä. Lueskelin et ne pystyy kommunikoimaan vähä niinku laulamalla. Ehkä toi vois toimii mullaki, pitäis varmaa alkaa laulaa niille naisille? Tuntuu et myös kaikki normisti pikkujutut on noiden kans hiton isoja. Ihan siitä miehisestä elimestä lähtien, mut kaikist mageint on oikeestaa et tommosen kieli painaa täyskokosen elefantin verran ja se et joku iso kala pystyis uimaan ton verisuonissa. Huhhu mikä pumppi varmaa tulis sinivalaalle kunnon treenin jälkee.

Ilmeisesti luontasii vihollisii noil ei käytännös oo eli ne on merien bosseja. Ja koska maailmas on vitusti merta ni ne on myös koko maailman bosseja. Toi on munki tavote, olla koko maailman bossi. Like a boss! Ja vaik nyt joku retardi hai sattuiski jahtaamaa tommost valasta ni se voi vaa uida hanee, koska noi pystyy uimaa viittäkybää ja tuottaa saman verran tehoo ku uus Ferrari.

Ainoo negatiivinen asia mitä mä noist nyt äkkiseltää löysin et ne on aika saatanan rumia ja et naaraat on ISOMPIA ku urokset. Toi ois aika vitun masentavaa. Sehän johtais siihen, et jos sinivalasuros löytäis naaraasta seuraa ni ois ihan tossun alla. Onneks kuitenki noi elää aika usein yksin ni voin jatkaa mun unelmointia elämästä sinivalaana.

Valaspala

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

It needs two to tango

Mä oon sukupuolten tasa-arvon kannalla. Siis sillä tavalla, et jos nainen haluu mun vaihtavan ne autonrenkaat tai tekevän lumityöt, ni sit en todellakaa kyllä tiskaa tai siivoo. Tää tasa-arvo ei kyl toteudu siinä, että kumman sukupuolen pitää tehä ne alotteet toiselle. Miehethän ne joutuu tekee.

Mistä tää sit johtuu? Tää varmaa lähtee siit et kysyntä ja tarjonta ei oikeen kohtaa. Jos nainen menee ihanmihinvaan missä on miehiä ni ei sen tarvii ku näyttää orvolta ni sielt tulee joku Mauri 45v vyölaukussaan sopertamaan paskaa. Sitku otetaa tarpeeks iso otanta näit tyyppei ni kyl sielt löytyy se yks mieleinen sille naiselle.

Toisaalta täst päästää sellaseen hassuun oravanpyörään. Koska naiset ensinnäkin olettaa et niiden ei tarvii sen miehen eteen tehdä mitään muuta ku lipittää sidukkaa baarin nurkassa ja näyttää siedettävältä ni sit ne ei tee ite alotteita. Sit ku joku nainen sattuuki cosmopäissään vahingossa tekee jotain aloitteeseen viittaavaa ni miehet kelaa et nainen tyrkyttäis itteensä tai muuten vaa ois ihan hirvee bitch. Miehet ei oo tottunu tämmöseen ni siit tulee aika pahat turnoffit.

Mun mielest tää on kuitenki miehen asemasta aika perseestä. Jopa mun tasonen komee, charmikas ja rikas mies joutuu kestämään ne kymmenet pakit ku vonkaan sitä seksiä kommentilla "pannaaks nyt vai heti?" siin kello kahden jälkeen baarissa. Jotta sais sen kyllä kommentin ni pitäis noiden lisäks olla viel kiltti, ei liian kiltti, söpö, menestynyt, sitkeä, romanttinen, valmis sitoutumaan ja aatelinen. Voi vittu oikeesti.

Otan mun tavotteeks tästä eteenpäin (ja oikeestaa tähän asti) etten tee naisille alotteita. Noh, tiedän kyl mihin tää johtaa: ei mihinkään. Mut periaatteist pitää kii ja jos mä oon tähänki asti pärjänny ilman naisia ni kyl pärjään tulevaisuudessa. Ja ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa joku nainen eksyy mun luokse. Eihän sitä koskaan voi tietää!

Pilipalapeli