Miehet & naiset & ystävyys

Ei oo tullu sokkotreffipyyntöjä. Heikkoa. En myöskään käyn spinningissä, vaikka piti. Oikeesti unohdin sen. Alkaa nää rangaistukset pikkuhiljaa kasaantuu. Täl viikolla sain kuitenki tavallisuudesta poiketen naiskontaktia. Tosin aika vähän. Baarissa joku kuuma suomenruotsalainen humalainen neito tuli juttelemaan ja näyttämään ruusuaan. Se oli kuitenki liian kännissä & kuuma et oisin uskaltanu pyytää numeroo tai jatkaa jutteluu. Päätin siis lähteä pois. Olikohan tää virhe?

Mut anyways, päivän aiheeseen. Mua on mietityttäny usein ystävyys ja miten se eroo sukupuolten välillä. Poikkeuksia tietty luotoo suuntaan ja toiseen. Mut yleistys ja stereotypiat on kivoja.

Miesten välinen ystävyys on helppoo. Useimmiten ystävyys kestää tosi kauan ja about kaiken. Voit vittuilla sille, se vittuilee takas ja silti kumpiki tietää et bros before hoes. Luulisin myös et draamaa on aika paljon vähemmän. Mä en ainakaan koskaan oo edes ollu oikeesti vihanen kellekkään frendilleni. Voi myöski luottaa, et se toinen pitää sun puolia ja tietty sit sä pidät sen puolia. Käytännös tilantees ku tilantees. Miehil myös helposti tulee tosi läheiseks jonkun tietyn porukan kanssa, joka sit hengaa tosi paljo yhes.

Naisten välisestä ystävyydestä mul ei tietenkään oo omakohtasta kokemusta muuta ku se mitä on vierestä nähny tai kuullu. Naisethan kuitenkin toimii ihan eri taval ku miehet ni olettaisin et se niiden ystävyys on ihan erilaista kans. Usein valitaan se yks kaveri, jonka kans ollaa ku paita ja peppu, kunnes jotain ihan hölmöö tapahtuu ja koko ystävyys on karikolla. Tuntuu myös, että semmosta porukkaa on vaikeempi saada kasaan ku miehillä on. Vaik toki näitäkin on. Mut varsinki ala-asteelt muistan sen, et tytöt oli enemmän pareina siel välitunnil ku taas pojat isoissa porukoissa. En tiedä mistä tää johtuu. Naiset vaan on hirveen vaikeit ymmärtää.